Lauantait ovat uusia inhokkejani.

Ei mitään tekemistä, paitsi lukea tenttiin.
Telkkarista ei tule mitään katsottavaa.
Lenkille voisi lähteä, mutta pitää lukea tenttiin.
Liikaa aikaa ajatella tyhmiä asioita
sekä ahdistua siitä, että entiselläni on liian voimakas ote minusta, edelleen.

Odotan kuin mikäkin teini viestiä, jännittää, maha täynnä perhosia, tuhatjalkaisia ja koppakuoriaisia, sellainen vipinä päällä. Mutta en anna enää hänelle mahdollisuutta, enkä anna itseni uppoutua haavemaailmaan, jossa asiat olisivat menneet erilailla. Liian vaikeaa ajatella ja  toimia oikein.

Ehkä tenttiin lukeminen on tässä tapauksessa todellakin paras mahdollinen ratkaisu.

Pään sisällä soi: Leona Lewis - Footprints in the sand