Nukuin pitkään, herääminen kesti yllättäen kauan, olin niin väsynyt. Viime viikko oli liian rankka ottaen huomioon tentit, opinnäytetyön palaverit ja järjestön tuplakokoontumiset. Pahinta on kuitenkin se kun tulee kotiin ja KAIPAA TEKEMISTÄ. En  edes muista milloin viimeksi olisin maannut sohvalla valkkarin kanssa ja katsonut telkkua, hyvällä omallatunnolla tietenkin.

Näin tänään äitiä ja siskoa sekä koiruutta. Ihania tyttöjä kaikki kolme! Rakastan, rakastan, rakastan. Lähdin junailemaan heille puolen päivän aikoihin, kävin kahvilla siskon kanssa ja siitä syömään porukalla. Ruoka oli kylmää, ja jouduimme odottamaan sitä kaiken lisäksi tunnin verran, mutta saimme onneksi alennusta kaikkien mokien edestä. Junailin takaisin opiskelupaikkakunnalle pimeän tultua ja nyt mietin mitä tekisin. Kirjoittelisinko raportteja, lukisinko tenttiin vai hakisinko kenties oman alan harjoittelupaikkaa seuraavalle kesälle..

Ehkä tyydyn syömään joululimppua ja katsomaan kolmosen idioottimaista sarjaa..



Edit. Juuri nyt minut valtaa kaiken kattava onnen tunne. Ihastelen elämäni pieniä onnen hippuja. Aprikoosilta tuoksuvaa suihkugeeliä, jonka tuoksu viipyilee iholla, itsenäisyyspäivän lähestymistä, joulun valoja ja glögimausteita joita tuoksuttelen ihan vain huvin vuoksi toisinaan.  Nyt ei murehdita, nyt on hyvä olla..