Hyvin ovat menneet 4 ensimmäistä päivää. Puuduttavaa ja paikoitellen tylsää, mutta ah niin ihanaa tutkimustyötä. Pääasiassa julkaisujen lukemista ja referointia. Kelpaa mulle!

Nyt mietin kovasti, jätänkö pyörän töihin ja menen julkisilla kotiin. Vettä tulee tasaisesti ja paljon. Kirjakauppa on kilometrin päässä, en viitsi sinne mennä kävellen. Joten taidan polkaista kotiin, vaikka kastunkin. Huomenna sitten julkisilla töihin. Toisaalta, jos pyörä jää tänne, voisin rullailla huomenna kotiin illalla, mutta silti se kirjakauppa jäisi käymättä. Pakko Pakko Pakko.

Luin eilen Torey Haydenin kirjan Aavetyttö. Kammottava kertomus psyykkisesti häiriintyneestä lapsesta ja satanismista. Ahdistavaa oli, että ikinä ei saada tietää oliko oikeasti kysymys raa´asta väkivallasta vai keksikö pikkutyttö asiat omasta päästään. Kuten Hayden sanoi kirjan epilogissa; jos hän olisi kirjoittanut päätöksen tarinalle, siitä olisi tullut fiktiota.

Maailmassa on paljon pahuutta, mutta onneksi vastapainoksi löytyy pieniä ilon aiheitakin.